Kasteen edellytykset

 


Kirkkojärjestyksen mukaan kirkon jäsenten tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman tarpeetonta viivytystä. Yleensä ristiäisiä vietetään kahden - kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Lapsi voidaan kastaa, kun ainakin toinen vanhemmista on kirkon jäsen. Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa tarvitaan isyyden tunnustaminen, mikäli lapselle halutaan antaa isän sukunimi. Vuoden 2020 aikana isyyden tunnustamisen vahvistamisessa on ollut viivettä, ja sen vuoksi kastetoimituksia on jouduttu siirtämään. Uskonnonvapauslaissa säädetään uskontokunnan määräytymisestä. Lapsi seuraa äidin uskontokuntaa, elleivät vanhemmat toisin sovi.
 


Kummit


Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia. Kummit ovat vanhempien kutsumia seurakunnan edustajia, jotka ovat käyneet rippikoulun ja heidät on konfirmoitu. Heidän tulee olla myös evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Näiden lisäksi kummina voi olla myös muuhun kristilliseen kirkkoon tai yhdyskuntaan kuuluva henkilö, mikäli hänen kirkkonsa hyväksyy ev.lut. kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen). Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia lapsen kummina. Kummit toimivat kastetilaisuudessa todistajina. Jos he eivät pääse paikalle, vähintään kahden muun todistajan tulee olla läsnä kastetoimituksessa.
 


Aikuisen kaste


Aikuisen kaste toimitetaan silloin, kun kirkkoon haluaa liittyä henkilö, jota ei ole aiemmin kastettu. Ennen kastetta tulee silloin käydä rippikoulu.
Aikuisen kaste toimitetaan kirkossa tai muussa sopivassa paikassa kummien läsnäollessa. Kastettava pukeutuu yleensä valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon uskon lukemalla uskontunnustuksen. Aikuisen kaste on samalla myös konfirmaatio.



Hätäkaste


Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty, jos lapsen pelätään menehtyvän eikä pappia ole heti saatavissa. Lapsi kastetaan vedellä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.