Käytännön järjestelyt



Käytännön järjestelyistä sovitaan papin kanssa. Papin tavoittaa ottamalla yhteyttä kirkkoherranvirastoon.

Ennen kastetta lapsen vanhemmat ja kasteen suorittava pappi käyvät kastekeskustelun. Papin kanssa sovitaan kastekaavan vaihtoehdoista, kummeista, läsnäolevien tehtävistä sekä virsistä.

Vanhemmat saavat kotiin lapsen rekisteröinti-ilmoituksen, joka on väestörekisterikeskuksen lomake. Siihen merkitään lapsen etunimet ja sukunimi, sekä kummien koko nimet ja henkilöturvatunnus sekä kirjoillaoloseurakunnat. Lomakkeen kääntöpuolella on nimiä koskevat määräykset. Lomake annetaan papille.

Kaste toimitetaan kotona, kirkossa, tai missä asiainosaiset ja pappi sen sopivatkin. Kastepäivä on tavallisimmin lauantai tai sunnuntai, mutta muukin viikonpäivä käy. Seurakunta on tehnyt vuonna 2020 päätöksen siitä, että seurakunnan tilat ovat oman seurakuntamme perheille maksutta käytössä kastejuhlien järjestämiseen. Sopivia tiloja ovat Keminmaan seurakuntakeskus ja Lautiosaaren seurakuntatalo ja kesäaikana Väentupa. Jossakin tapauksessa myös vanha pappila voi olla käytettävissä kastejuhlien järjestämiseen. 
 


Kotikaste



Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä. Se peitetään valkealla liinalla ja pöydälle asetetaan kastemalja, Raamattu, kukkia ja kynttilä. Ne muistuttavat kasteeseen sisältyvistä Jumalan lupauksista, hänen jatkuvasta luomistyöstään sekä Kristuksen valosta, joka johtaa meitä elämämme matkalla. Seurakunta antaa kastekynttilän, jonka pappi tuo mukanaan tai sen voi hakea etukäteen kirkkoherranvirastosta.

Kastemaljaksi käy esimerkiksi lasikulho tai muu kaunis astia. Maljaan laitetaan lämmintä vettä ennen kastetoimituksen alkua. Pieni valkoinen liina varataan lapsen pään kuivaamista varten.


Lapsi puetaan valkoiseen kastemekkoon, joka kuvaa Kristuksen puhtautta ja syntien anteeksisaamista. Seurakunnasta on mahdollista lainata kastemekkoa.



Nimen valinta



Nimilain mukaan etunimiä saa olla enemmän kuin yksi mutta enintään neljä. Etunimeksi ei voida hyväksyä nimeä, joka on sopimaton tai jonka käyttö voi muutoin aiheuttaa haittaa. Etunimen ei tarvitse olla kotimaisen nimikäytännön mukainen, mutta sen täytyy vastata vakiintunutta etunimikäytäntöä muodoltaan, sisällöltään ja kirjoitusasultaan. Pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Etunimeksi ei myöskään voi antaa sukunimeä, ellei kyseessä ole jommankumman vanhemman etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään etunimen jäljessä. Etunimeksi ei myöskään hyväksytä nimeä, joka on jo ennestään sisaruksella tai puolisisaruksella.


Edellisistä vaatimuksista voidaan kuitenkin joustaa, jos uskonnollinen tapa edellyttää sitä, henkilöllä on kansalaisuutensa tai perhesuhteidensa perusteella yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa ao. valtiossa noudatettua nimikäytäntöä tai jos poikkeavan nimen valintaan on olemassa jokin muu pätevä syy.


Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos lapsen vanhemmat ovat säilyttäneet omat sukunimensä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi.
 

Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole naimisissa, lapsi saa äidin sukunimen. Isän sukunimen antaminen on mahdollista vain, kun isyys on vahvistettu ja virallinen todistus siitä on näytetty kastepapille tai asia on tarkistettu etukäteen Kirjuri-järjestelmästä. Sukunimi voidaan myöhemmin muuttaa isän sukunimeksi, kun tunnustamisasiakirjat ovat käytettävissä.

Sukunimiä voi olla yksi tai kaksi. Jos lapsen toisella tai molemmalla vanhemmalla on kaksi sukunimeä, voidaan lapselle valita kuitenkin vain enintään kaksi sukunimeä. Vanhemmat saavat päättää nimet ja myös järjestyksen.


Kummien valinta ja tehtävät


Kastettavalla pitää olla vähintään kaksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa, rippikoulun käynyttä ja konfirmoitua kummia. Näiden lisäksi lapsella voi olla kummeja, jotka kuuluvat johonkin toiseen lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon. Tällaisia ovat esimerkiksi anglikaanit, metodistit, katoliset ja ortodoksit. Katolinen kirkko on kuitenkin esittänyt toivomuksen, että sen jäsenet eivät toimisi kummeina muun kirkon yhteydessä. Kirkkoherra voi erillisellä päätöksellä hyväksyä sen, että yksi kummi, joka täyttää kummikelpoisuuden ehdot, riittää.  

Vanhemmat kutsuvat kummit lapsensa aikuisiksi ystäviksi. Kummin perinteisenä tehtävänä on ollut huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta yhdessä vanhempien kanssa. Tämän voi tehdä juttelemalla lapsen kanssa, antamalla lahjaksi kristillisiä kirjoja ja osallistumalla yhdessä lapsen kanssa seurakunnan toimintaan. Kummin erityisenä tehtävänä on myös rukoilla kummilapsen puolesta.

Kastetilaisuudessa kummit toimivat todistajina. Jos vähintään kaksi heistä ei ole läsnä, tarvitaan kaksi muuta henkilöä todistamaan toimitusta.